Mul on näköjää asiat liiankin hyvin täl hetkel. Vaatekokonaisuus alkaa valmistua pikkuhiljaa (oikeastaan vyötärökaitaleen nyörityksiä vaille valmiita) ja ens viikolla arviointi (tiedän jo etukäteen et pääsen läpi kakkosen arvosanalla) ja sen jälkeen, 30.11. olenkin poissa koulusta lukion hyväksilukujen takia. Mikäs sen parempaa ku viettää aikaa kotona ja rästiinjääneitä töitä tekee. Pitäs vähän kyl jutella mutsin kanssa et millasest kankaast hän haluaa ne perhanan verhot :D

Tosiaan, paljon askareita kotona ja joulun alla olenkin perheen kanssa Amsterdamissa :) Mikäs siinä, matkaillessa :D Niin, ja itsenäisyyspäivänä onkin kaveriporukan kanssa aivan ihanat tanssiaiset tiedossa, joita olen suunnittelemassa parhaan frendini kanssa parhaillaan :)

Olen viime aikoina hiukan miettinyt asioita ja pohtinut monelta kannalta, jopa kysynyt kavereiltani omaa kantaansa tähän asiaan. Nyt voin vähä avautua täällä blogissani suunnitelmistani ja kertoa teille lukijoille tän mahtavan "bisnesideani".

Päätin meinaan tos kuukausi sitten et luon toisen blogin ja kirjoitan sinne fantasia-aiheisia novelleja. Jos lukijat sit alkaa kiinnostua niistä, niin mahdollisesti tulen kirjoittamaan myös kirjan liittyen samaan aiheeseen.  En tietenkään usko näihin mahiksiin, mut yrittänyttä ei laiteta.

Viime aikoina olen muutenkin ollut vähän kiireinen koulun ja tanssitreenien takia, joten en ole ehtinyt millään päivittämään niin arkisia tekemisiäni (joista suurin osa on melko tylsää rutiinia) kuin vapaa-ajan ideoitani. Tein kyl sen ihmeen et aloitin työssäoppimispaikallani ton perhanan hihattimen kyhäyksen mut nyt ku kattelen tota työtä ni näyttää uhkaavasti siltä et vaihanki suunnitelmiani ja teen tost villalankapallon lopuista (pienen käteni kokonen pallero) tuubihuivin. Onneksi kävin eilen ostamassa uudet langat varsinaista hihatinta varten. 3 lankarullaa löytyy, joten varmasti riittää :D

Työssäoppiminen meni niinkin hyvin et pääsin numerotavoitteeseeni ja työpaikan ohjaaja kollegoineen toivoi etten olisi lähtenyt koko paikasta. Sen voin sanoa et kouluun oli outoa palata 2,5 kuukauden työssäoppimisjakson jälkeen mut kyl sitä sit alkoi tottua koulun menetelmiin aikas nopeesti. Nyt työstän ihanien luokkalaisten kanssa toppia ja hametta. Näätte sit myöhemmin, millasen kokonaisuuden kehitin, mut vinkkinä: Emilie Autumn on jollain tavoin osana vaatekokonaisuuttani.

On aikas kiva homma et mul on syndet tulos tos tulevan viikon lauantaina (20 vuotta ollu täs maailmas peräti) ja mul on syndebileet tietenki sillon. No, suunnittelin et teen ite vaatteeni sinne kuten olen aina tehnyt, vaatetusalalla kun opiskelen. Mitä on tullut tehtyä? Ei YHTIKÄS mitää! Joka päivä oon ollu vaa: "Tänää alan tehä sitä hihatinta, minkä bongasin siit Suurest Käsityölehdest..." Ja sit löytyyki muuta tekemistä. Liivin sentäs oon saanu jo loman aikana valmiiks ja sain jopa pienen ihmeen aikaseks: työssäoppimispaikan siskoni vanhasta koulusta. Siellä oon ahertanut jo viitisen viikkoa, ja toiset viis viikkoa enää jäljel :) Kaks hassua näyttöä tulossa, asiakaspalvelu ja korjausompelu ja sen jälkeen ompelun perusosaamisen näyttö. Ne menee mulla helpolla läpi, varsinkin ku ennen ompelun perusosaamista voin kyhätä protoja, jos epäilen jotakin vaihetta. Korjauksia oon harrastanut aikas paljonkin, mut jos tulee jotai muodistusta ni voi vittu.

Yritän ny sit tehä parhaani ja pyrin saamaan mahdollisimman hyvät arvosanat täst työssäoppimisjaksost ni oon tyytyväinen. Sanovat mua perfektionistiksi... SE NÄHDÄÄN!

Pitkän bloggaustauon jälkeen päätin kirjoittaa kuulumiseni tänne, vaikka tiedän et jotkut vaa lukasee eikä vastaa mitää, mut mitä väliä. Mä vaan rakastan kirjoittamista ja puhumista xD

Matka Bulgariassa meni erittäin ihanasti, vaikka isosysterin kanssa riideltiin hirveesti, mut ite alotti ne riidat. Nyt hän ei oo onneks pitänykkää mitään yhteyttä, koska jos hän niin tekee ni saattaapi olla et mul menee taas pinna senki ääliön kanssa. Positiivista siin reissus oli se et sain ihania kuvia eksoottisista eläimistä matkamuistoksi ja sain ostaneeksi vähän ulkomaisia halpoja goottitamineita  Ruoka oli hyvää siellä, vaikka syötiinkin lähinnä omassa hotellissa :D Hauska (ja vähän yllättäväkin) juttu oli se et hotelli, jossa me oltiin, sijaitsi Luna Park-nimisellä rantahuvipuistolla, mutta ei siinä mitään. Mä, äiti ja rakas vihamieheni käytiin rohkeina kaikissa laitteissa, paitsi lasten laitteissa. Jopa kummitustalossakin käytiin, kahdessakin kummitustalossa, joista toinen oli sellainen hirviö enemmän kuin talo.

Takaisin tullessa lentokone oli tosi pahasti myöhässä, koska ensin se lentokone, jolla meidän piti tulla, päätti hajota Rooman lentokentällä. Seuraavaksi korvaava lentokone tuli muutaman tunnin myöhässä aikataulustaan ja kun päästiin koneeseen, joltakin matkustajalta aukesi leikkaushaava ja siinä paikkauksessa kesti aikansa. Lopulta pääsimme lähtemään vasta kahden aikoihin yöllä. Suomessa olimme siis jossain viiden aikoihin.

Viime aikoina en oo oikeestaan tehnyt mitään erikoista ku ainoastaan valmistautunut vähitellen koulun alkuun ja nauttinut lomasta, äidin "armeijallisista" herätyksistä huolimatta.

Tää tulee nyt vähäse ihanaan aikaan, mut mul on sellanen ongelma et mä tosiaan kaipaan teiän lukijoiden apua. Meinaan mun kaverilla on ens viikol tuparit ja mul on aina ollu tapana tuoda joku kiva lahja jollekin kaverilleni, minkä teen nytkin. Ongelmana on vaa se et mä en keksi mitää kivaa lahjaa! Olisko teil mitää kivaa ideaa, jonka mä voisin hyvinki toteuttaa (ei mitää perinteisiä pyyhkeitä, pulloa kuohuvaa, etc.) mun pienel budjetil?