Mä en oikeen tiedä, miten sanoisin tän mut missä on ihmisten tasa-arvo? Luin tänään Metro-lehdestä uutisen, joka käsitteli jokavuotista Helsinki Pridea, mutta jälleen kerran joku joukkio meni pilaamaan (tai ainakin yritti) tämän tapahtuman alun.
Olen ollut lesbo jo viimeiset 6 vuotta ja voin sanoa olevani ylpeä siitä. Mulla on mitä mahtavampia ystäviä -- homoja, lesboja ja monia muita vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä -- ympärilläni ja kouluni luokka hyväksyy minut sellaisena kuin olen. Seuraava suomennos on yksi mun monista lempilauluistani ja se on tarkoitettu meille, ylpeille vähemmistöille, olit sitten homo, lesbo, biseksuaali, mikä tahansa!
Rukous (alkuperäinen laulu: Molitva- Marija Serifovic)
Olen hereillä,
tyhjä sänky vie uneni kauemmas,
Elämä sulaa kuin jää
Katoaa silmänräpäyksessä
Olen menettämässä järkeni,
työntämässä todellisuuden pois silmistäni
Huulemme koskettelevat toisiaan pehmeästi
Sinä olet se ainoa johon uskon sokeasti
Kävelen ympäri kuin hullu
Rakastuminen pelottaa minua
Päivät ovat kuin haavoja
Lukemattomia ja vaikeita päästä yli
Rukous polttaa arkoja huuliani kuin tuli
Rukous. Nimessäsi on jotain mitä arvostan
Taivas tietää yhtä hyvin kuin minä
Niin monet kerrat olen itkenyt vuoksesi
Taivas tietää yhtä hyvin kuin minä
Minä rukoilen ja elän ainoastaan sinulle
En voi valehdella Jumalalle
kun minä polvistun ja rukoilen
Olet elämäni rakkaus
Se on ainoa asia, minkä osaan sanoa.
*kertosäe*
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.