Mä en oikeen tiedä, miten sanoisin tän mut missä on ihmisten tasa-arvo? Luin tänään Metro-lehdestä uutisen, joka käsitteli jokavuotista Helsinki Pridea, mutta jälleen kerran joku joukkio meni pilaamaan (tai ainakin yritti) tämän tapahtuman alun.

Olen ollut lesbo jo viimeiset 6 vuotta ja voin sanoa olevani ylpeä siitä. Mulla on mitä mahtavampia ystäviä -- homoja, lesboja ja monia muita vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä -- ympärilläni ja kouluni luokka hyväksyy minut sellaisena kuin olen. Seuraava suomennos on yksi mun monista lempilauluistani ja se on tarkoitettu meille, ylpeille vähemmistöille, olit sitten homo, lesbo, biseksuaali, mikä tahansa!

Rukous (alkuperäinen laulu: Molitva- Marija Serifovic)

Olen hereillä,

tyhjä sänky vie uneni kauemmas,

Elämä sulaa kuin jää

Katoaa silmänräpäyksessä

 

Olen menettämässä järkeni,

työntämässä todellisuuden pois silmistäni

Huulemme koskettelevat toisiaan pehmeästi

Sinä olet se ainoa johon uskon sokeasti

 

Kävelen ympäri kuin hullu

Rakastuminen pelottaa minua

Päivät ovat kuin haavoja

Lukemattomia ja vaikeita päästä yli

 

Rukous polttaa arkoja huuliani kuin tuli

Rukous. Nimessäsi on jotain mitä arvostan

Taivas tietää yhtä hyvin kuin minä

Niin monet kerrat olen itkenyt vuoksesi

Taivas tietää yhtä hyvin kuin minä

Minä rukoilen ja elän ainoastaan sinulle

 

En voi valehdella Jumalalle

kun minä polvistun ja rukoilen

Olet elämäni rakkaus

Se on ainoa asia, minkä osaan sanoa.

*kertosäe*